Tilaamalla Saaristomeritaulun tuet Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren työtä ja vaikutat meren puhtaampaan tulevaisuuteen.
Valitse mieleisesi Jaakko Ruolan upeista luontokuvista seinällesi. Katso kaikki 22 vaihtoehtoa vierittämällä sivua alaspäin.
1. Saaristomeren sylissä
Björkö on Saaristomeren suosituin luonnonsatama. Keskellä saarta on järvi, jossa on myös kaloja. Sen vesi vaihtuu kerran 15 vuodessa. Se on suosittu uimapaikka, varsinkin kesinä, jolloin esiintyy paljon sinilevää.
2. Yksin
Jotkut haluavat veneillä yksin. Tässä Scylla-purjevene lähtee matkalle kohti ulkosaaristoa Nauvon Berghamnista. Hiljaisuus, rauhallinen saaristomaisema, matka sujuu tuulen ehdoilla – se määrittelee perilletulon ajankohdan.
3. Ikiaikainen saaristomaisema
Verraton maisema, alati muuttuva, ikuisesti pysyvä. Tunnelma elää ympäri vuorokauden ja vuoden. Geologisen historian synnyttämä saarien mosaiikki on ikiaikainen. Ihminen esittäytyy tässä vaivihkaisina viitteinä: merimerkkeinä, veneinä, laivoina. Berghamn. Nauvo.
4. Ikätoverit
Vesi on yli 4 miljardia vuotta vanhaa. Saaristomeren peruskallion ikä on lähes 2 miljardia vuotta. Nämä molemmat maapallon peruselementit voi kohdata kaikkialla Saaristomerellä – se on ainutlaatuista. Utö.
5. Iltarusko
Saaristomeressä on 41.255 saarta ja luotoa ja niillä kaikilla on oma nimi. Berghamn, Nauvo.
6. Jäätyvä meri
Saaristomerellä voi kokea kaikki neljä vuodenaikaa – vielä toistaiseksi. Saaristolaiset puhuivat aikanaan saariston kahdeksasta vuodenajasta. Syksy, talvi ja kevät ovat saaristossa voimakkaiden muutosten, sääilmiöiden ja tunnelmien aikaa. Ne aistiakseen siellä pitää käydä ne itse kokemassa. Utö.
7. Kalastuksen historiaa
Kokonaiset kylät tyhjenivät entisaikaan, kun väki siirtyi ulkosaariston uloimmille luodoille kalastamaan. Asuttiin pienissä majoissa. Veneet vedettiin kuivalle maalle joka ilta. Nämä olivat sekä taloudellisesti että sosiaalisesti merkittäviä hetkiä saaristolaisille. Pienellä tulisijalla varustetut kalamajat ovat menneen elämänmuodon muistomerkkejä. Enimmillään niitä on ollut Saaristomeren eteläisellä laidalla noin 70, nyt enää muutama. Kökarsören.
8. Katseet horisonttiin
Muinaisten hylkeenpyytäjien ja kalastajien ankara elämänkenttä. Kauniin kesäsään idylli ja tylyn syysmyrskyn piinallinen helvetti. Ankaran talven autiudesta puhumattakaan. Kökarin eteläisessä saaristossa tunnelmien vaihtelu on äärimmäistä. Kökar Källskär.
9. Kohtaaminen
Luonnon monimuotoisuudella mitattuna Suomesta ei löydy Saaristomeren veroista aluetta. Täällä merellä kohtaavat pohjoinen, etelä ja lounas. Saaristo on elinympäristö poikkeuksellisen suurelle määrälle uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Koko Euroopan mitassa merkittäviä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita luontotyyppejä Saaristomerellä on yli 40. Tällaisia ovat muun muassa vedenalaiset kallioiset riutat ja hiekkasärkät ja harjut sekä ulkosaariston saaret ja luodot. Saariston rikkonaisuus, vyöhykkeisyys sekä maaperän ja merenpohjan vaihtelevuus lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
10. Kuunsillan luomaa tunnelmaa
Marsalkka Mannerheim kävi metsästysretkillään Saaristomerellä, muun muassa Konungskärissä. Konungskärin torppa Korpoströmin eteläpuolella oli asuttuna vuosina 1819–1916. Sen tarinan voi pelkistää lyhyeen: kolme sukupolvea ankaraa elämää. Kalastus, linnustus ja hylkeenpyynti loivat täälläkin toimeentulon perustan. Konungskär.
11. Merestä on moneksi
Utön eteläkärjessä voi istua tuntikausia ja katsella, kun mereltä kaukaa saapuvat aallot lyövät rantaan ja palaavat takaisin ja törmäävät rantaan tuleviin aaltoihin. Monet ovat ne muodot, jotka syntyvät kahden aallon törmätessä toisiinsa.
12. Meri palaa
Kun taivas on selkeä. Ja pakkasta kaksikymmentä astetta. Ja tuulee heikosti sopivasta suunnasta. Ja on auringonnousun aika. Ja meri on jäätymässä. Silloin saattaa ilmetä maagisen tunnelman synnyttävää merisavua. Silloin on syytä olla paikalla…Ruissalo, Turku.
13. Merisavu hiipii yli Airiston
Sormia paleltaa. Varpaat kipristelevät. Kaikki mukana olevat vaatteet ovat päällä. Drone on ilmassa. Vielä tämä kuva ja toinen videonpätkä. Tällaista en ole ennen kokenut. Ainutlaatuinen kokemus ainutlaatuisen meren rannalla. Ruissalo, Turku.
14. Missä taivas ja meri kohtaavat
Merta pitkin pääsee minne vaan. Aava meri, muutamia saaria ja luotoja. Mikä vapauden tunne. Voit valita oman määränpääsi ja reittisi, kulkunopeutesi ja perilletulohetken. Päätät kuitenkin jäädä tänne paikkaan, jossa taivas ja meri kohtaavat. Trunsö.
15. Pilven pehmeä kajastus
Karuja, lähes kasvittomia luotoja. Vilkasta elämää: lintuja, hylkeitä enimmillään satapäisinä laumoina, halleja ja jokunen norppakin. Perhosia, hämähäkkejä, korentoja. Hienoja jäkäläkuvioita. Sileitä kallioita, jyhkeitä lohkareikkoja. Uloin Saaristomeri Vänö.
16.Pilven heijastus
Tänä syyskesän päivänä meri oli pelityyni. Pysähdyimme kuvaamaan keskelle merta pari kertaa ja nautimme tunnelmasta. Kiirettä ei ollut mihinkään. Kaksi kertaa kävi niin, että moottorivene alkoi lähestyä meitä ja tultuaan vierelle, saaristolainen mieshenkilö kysyi: “Onko teillä joku hätä, kun olette täällä ja moottori ei käy”. Apua oli heti tarjolla, kun sitä näytettiin tarvitsevan. Tilanteen kerrottuamme saaristolaiset kääntyivät helpottuneina kohti kotiaan. Lökholm.
17. Raivoava meri
Meri puhuu monella eri äänensävyllä. Tyynesti. Rauhallisesti. Kiivaasti. Vihaisesti. Myrskyisästi. Aina sillä on oma viestinsä ja sitä on hyvä kunnioittaa.
18. Saarten mosaiikki
Kymmenien tuhansien saarien, laajojen selkävesien, kapeiden salmien ja mutkittelevien rantojen mosaiikki. Saaristomeri on maailman mitassa ainutlaatuinen luonnonmuodostuma, jonka historia ja luonto hakevat vertaansa. Berghamn Nauvo.
19. Saaristonostalgiaa
Idylli. Rauhaisa ulkosaariston kylä, joka ei kaipaa vilskettä. Borstö, Lehtisaari, Hylkysaari. Yksi ja sama: kaukana kaikesta, lehtimetsien saari, jonka karikkoiset lähivedet kätkevät hylkyjä. Joukossa mukana oikeita aarrelaivoja.
20. Siinä on kaikki
Noin 5 000 vuotta sitten ilmestyi meren aalloista näkyville luotoja, joista on aikojen kuluessa kehkeytynyt Saaristomerelle tyypillinen maisema. Vielä viikinkiaikana (800–1050) vesi hallitsi Berghamnin näkymää. Ulapat sen ympärillä olivat laajoja ja avaria. Berghamn, Nauvo.
21. Usva luo salaperäisyyttä
Kieltolain (1919–1931) aikaan saaristolaisten merenkulkuosaaminen, paikallisten väylien ja vedenalaisten karikkojen tuntemus oli valttikortti, jonka varassa pyöri suuren luokan liiketoimintaa. Kun viinan myynti ja valmistus oli maassa kielletty, sitä tuotiin vesitse Virosta veneillä. Berghamn Nauvo.
22. Vuosimiljoonien luomaa maisemaa
Källskärin kannu ukkoskuuron käytyä. Kannu on syntynyt hiidenkirnuja synnyttäneiden rantavoimien vaikutuksesta. Aallot ja hiomakivet ovat kuluttaneet kallion hammasmaisen kirnun ympäriltä. Källskär, Kökar.