Seilin automaattinen, telemetrialla varustettu profiloiva poiju.
Merta suojellessa käytettävissä on oltava riittävän tehokkaat välineet, joilla suojelutoimenpiteiden vaikutuksia meren tilaan voidaan arvioida ja meren tilassa tapahtuvaa yleistä kehitystä seurata. Tähän tarkoitukseen tehokkaimpia työkaluja ovat erilaiset seurantaohjelmat, joista Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella on pisimmät perinteet koko pohjoisen Itämeren alueella.
Yksi tunnetuimmista seurantamenetelmistä on monitorointi eli kiinteillä seuranta-asemilla säännöllisin aikavälein ja täsmälleen samoilla menetelmillä tapahtuvaa havainnointitoimintaa. Havainnoinnista muodostuu helminauhamainen havaintoketju, jota kutsutaan aikasarjaksi. Aikasarja paljastaa parhaiten ympäristössä tapahtuvat hitaat ja hetkellisesti usein verrattain pienet muutokset joiden merkitys ajan mittaa kasvaa ikään kuin huomaamatta suureksi. Hyviä esimerkkejä tästä ovat mm. ilmastonmuutoksesta johtuva meriveden lämpötilan kohoaminen ja suolapitoisuuden aleneminen. Kuitenkin tunnetuin meren tilassa tapahtunut hidas ajallinen muutos, joka nyttemmin meille kaikille hyvinkin ilmeinen, on meren rehevöitymisessä tapahtunut kehitys.
Poijun tuottamat mittaukset kesäkauden aikaisista muutokset meriveden lämpötilassa. Alkuvaiheessa auringon lämpö aiheuttaa lämpötilan harppauskerroksen, ns. termokliinin, joka syksyllä purkautuu nopeasti täyskierron aikana.
Tietoa yli 50 vuoden ajalta
Seilin meriympäristön monitorointi käynnistettiin Päiväluodolla vuonna 1966, vain kaksi vuotta laitoksen perustamisen jälkeen. Seurannan tuottamat yli 50 vuotta pitkät ympäristöaikasarjat ovat pisimmät koko Itämeren alueella. Seilin meren tilan seurannan käynnistämisen perusteena nähtiin laitoksen nimen mukainen velvoite; tutkimuslaitoksella tulee olla jatkuva näkemys siitä mihin meren on tila vuosien saatossa kehittymässä mikä voi onnistua vain seurantaohjelman järjestämisellä. Seurannan tarkoitus oli siten jo alusta alkaen havaita meressä tapahtuva hitaita globaaleja muutoksia.
Meren tilan mittauksia ja näytteenottoa tehdään Seilin Päiväluodossa nykyäänkin ympärivuotisesti aivan samoilla menetelmillä kuin aloitettaessa: kymmenen päivän välein koko vesipatsas 45 metrin syvyyteen on tarkkailun kohteena. Alkuperäiset seurattavat veden laadun perusparametrit ovat meriveden lämpötila, suolapitoisuus ja eläinplanktonyhteisön koostumus.
Sarjoja on hyödynnetty erityisesti ilmastomuutoksen vaikutuksien havainnoinnissa. Seilissä on mallinnettu mm. Itämereen makean veden valuman kasvua, meriveden suolapitoisuuden laskua ja meriveden lämpötilan kohoamista sekä näiden ilmiöiden biologisia vaikutuksia eläinplanktonyhteisön koostumuksessa ja edelleen silakan kelpoisuudessa. Seilin seurantaohjelma on 1980-luvun alusta ollut osa globaalia merien tilan tarkkailuohjelmaa; mittauspisteiden ODAS-verkossa mittauksia tehdään vertailukelpoisesti samoilla menetelmillä kaikilla maailman merillä yleisten globaalien muutosten havaitsemiseksi.
Seili-indeksi ja sen tuottama meriveden rehevyystason ennuste 10 päivälle.
Tarkkaa tietoa Saaristomeren suojelutoimien tehokkuudesta
Sittemmin seurantaa on monipuolistettu yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa kattamaan esim. meriveden ravinteet. Kyseisiä mittaustuloksia on hyödynnetty rehevöitymiskehityksen seurannassa. Kyseinen havaintosarja luo hyvän pohjan seurata valtiovallan käynnistämiä tehotoimenpiteitä kuten kipsikäsittelyiden vaikutuksia Saaristomeren valuma-alueella meren tilassa tapahtuvan kehityksen seuraamiseksi.
Ilmiöiden kokonaiskuvan parantamiseksi päätettiin vuonna 2006 kohdentaa seurantaa myös meressä tapahtuviin lyhytaikaisiin prosesseihin (tunti, päivä, viikko, kuukausi) jolloin mittausasemalle asetettiin yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa jatkuvatoiminen, telemetrialla varustettu profiloiva mittauspoiju. Poijun mittaustuloksilla päästään havainnoimaan mm. kasvukauden aikaisia muutoksia vain muutaman tunnin viiveellä, mikä paljastaa merivedessä tapahtuvat äkilliset, ajallisesti nopeat prosessit. Hyvä esimerkki tästä on syksyisin tapahtuva ns. täyskierto, jossa ensimmäisen syysmyrskyn seurauksena murtovedelle tyypillinen lämpötilan kerrostuneisuus katoaa vain muutamassa tunnissa.
Seilissä tehtävästä ympäristöseurannasta löytyy aineistoa sivustolta saaristomeri.utu.fi. Uusin yleisöpalvelumme on Seili-Indeksi, joka kertoo tämänhetkisen meriveden klorofyllipitoisuuden Seilin edustalla ja ennustaa indeksin avulla meren rehevöitymisastetta 10-päivää eteenpäin. Seili-indeksi osoittaa erityisesti kasviplanktonin kukinnasta aiheutuvaa meriveden samentumista, mikä näkyy selvimmin mm. sinileväkukintoina.
Jari Hänninen, asemanjohtaja
Saaristomeren tutkimuslaitos / Turun yliopisto
Seili