Valtioneuvosto on tehty kaksi isoa päätöstä, joissa huomioidaan Saaristomeren tulevaisuus.
Hallitus hyväksyi torstaina Suomen kansallisen suunnitelman EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudelle 2023-2027. Suomen suunnitelma toimitetaan seuraavaksi EU:n komission arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi. Maatalousministeri Jari Leppä (kesk) kiitteli kansallista suuunnitelmaa tasapainoiseksi kokonaisuudeksi: ‘Me nostamme merkittävästi maatalouden ilmastokunnianhimoa ja huolehdimme myös ainutlaatuisesta Saaristomerestä’, Leppä sanoi.
Hallitus päätti torstaina myös merenhoitosuunnitelmista.
Meren rehevöitymistä torjutaan vähentämällä kuormitusta maalla toimilla, jotka on esitetty vesienhoitosuunnitelmissa. Lisäksi merenhoitosuunnitelmassa esitetään uusia toimia muun muassa alusten jätevesipäästöjen sekä saariston ja rannikkoalueiden erikoiskasvintuotannon ja turkistuotannon hajakuormituksen vähentämiseksi.
”Hallitus on sitoutunut myös Saaristomeri-ohjelmaan. Sen avulla Saaristomeren valuma-alueella vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta siten, että se voidaan vuoteen 2027 mennessä poistaa Itämeren suojelukomission ylläpitämältä suurimpien kuormittajien listalta. Suomi toteuttaa myös Itämeren suojelukomission kaikkien rantavaltioiden yhteistä uutta Itämeren toimintaohjelmaa vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimilla”, ministeri Kari sanoo.
Suomen meriympäristön hyvä tila tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskattomia rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä.
Suomen kaikki merialueet ovat rehevöityneitä ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta. Meriluonnon monimuotoisuuden tila on heikko varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Esimerkiksi itämerennorppa, monet merilinnuista ja useat pohjan elinympäristöt ovat heikossa tilassa.