Kallioilla

Jääkauden siloittelema, kaivertama ja kuvioima 2000 miljoonaa vuotta vanhaa kallioperä on näkyvissä lähes kaikissa Saaristomeren saarissa, ja jäätikön kulkusuunnan voi monessa paikkaa lukea kiviin piirtyneistä uurteista. Jäätikön tulosuunnan puolelta, saarten luoteisilla ja pohjoisilla syrjillä, jäätikön paine on hionut kalliot kaikkein sileimmiksi. Saarten eteläsyrjät taas ovat jyrkempiä ja epätasaisempia, ja niiden läheisyydessä on enemmän karikkoja. Kovat graniittisaaret ovat laeltaan kupolimaisia, pehmeämmät gneissikalliot puolestaan matalia ja laakealakisia. Hiidenkirnut, kallioihin sorvautuneet uomat, kivilohkareiden sattumanvaraiset sijainnit ja hiidenkivet ovat nekin jäätikön liikkeen aikaansaamia.

Saaristomeren ikiaikainen kallioperä kohoaa enimmillään vain joitakin kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolelle, siksi saaristo on ainutlaatuisen rikkonainen ja siihen kuuluu enemmän saaria ja luotoja kuin missään muualla maailmassa. Mannerjään sulamista seurannut maankuoren hidas palautuminen on edelleen käynnissä. Maa kohoaa noin neljä millimetriä vuodessa, inhimillisesti katsoen hitaasti, mutta varmasti. Sen myötä vedenalaiset karit, karikot ja särkät nousevat vähä vähältä näkyville, ja rinnakkaiset saaret kasvavat vaivihkaisesti kiinni toisiinsa.